fi.domstat.net

sivuston latausaika

testin aikana: 2.28 s

kaapeliyhteyden (keskiarvo): 2.56 s

DSL-yhteyden (keskiarvo): 2.84 s

modeemi (keskiarvo): 17.55 s

HTTP headers

HTTP/1.1 200 OK

Date: Sat, 15 Oct 2011 18:03:52 GMT

Server: Apache

Set-Cookie: JSESSIONID=6EA9DC266853256C59C307C5CA683F28.hel9public; Path=/; HttpOnly

Vary: Accept-Encoding

Connection: close

Content-Type: text/html; profile=xhtml;charset=ISO-8859-1

X-Pad: avoid browser bug

Tietoa DNS-palvelimet

hän sai ensimmäisen DNS palvelin

pyyntö palvelimelle "eskoerkkila.fi"
Teit seuraavat DNS palvelin:
DNS-nimi: prodns2.kotisivut.com
DNS-palvelimen osoite: 81.17.202.21#53
DNS-palvelimen aliakset:

Otsikko opcode: Pyyntö, status: NOERROR, id: 56645
lippu: qr aa rd ra Pyyntö: 1, vastaus: 7, AUTHORITY: 0, ylimääräinen: 5

Pyyntö luku:
eskoerkkila.fi. IN ANY

Vastaa luku:
eskoerkkila.fi. 86400 IN SOA prodns.kotisivut.com. hostmaster.prodns.kotisivut.com. 2010051001 28800 3600 604800 86400
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns4.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns2.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns3.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN MX 10 mail.eskoerkkila.fi.
eskoerkkila.fi. 86400 IN A 83.150.78.46

OSA notes:
prodns.kotisivut.com. 1442 IN A 81.17.202.11
prodns2.kotisivut.com. 1442 IN A 81.17.202.21
prodns3.kotisivut.com. 1442 IN A 81.22.244.31
prodns4.kotisivut.com. 1442 IN A 81.22.244.41
mail.eskoerkkila.fi. 86400 IN A 81.22.244.250

sai 296 tavuja osoite 81.17.202.21#53 ajassa 114 ms

hän sai toisen DNS palvelin

pyyntö palvelimelle "eskoerkkila.fi"
Teit seuraavat DNS palvelin:
DNS-nimi: prodns3.kotisivut.com
DNS-palvelimen osoite: 81.22.244.31#53
DNS-palvelimen aliakset:

Otsikko opcode: Pyyntö, status: NOERROR, id: 34095
lippu: qr aa rd Pyyntö: 1, vastaus: 7, AUTHORITY: 0, ylimääräinen: 1

Pyyntö luku:
eskoerkkila.fi. IN ANY

Vastaa luku:
eskoerkkila.fi. 86400 IN SOA prodns.kotisivut.com. hostmaster.prodns.kotisivut.com. 2010051001 28800 3600 604800 86400
eskoerkkila.fi. 86400 IN A 83.150.78.46
eskoerkkila.fi. 86400 IN MX 10 mail.eskoerkkila.fi.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns2.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns3.kotisivut.com.
eskoerkkila.fi. 86400 IN NS prodns4.kotisivut.com.

OSA notes:
mail.eskoerkkila.fi. 86400 IN A 81.22.244.250

sai 232 tavuja osoite 81.22.244.31#53 ajassa 112 ms

Alitoimialueet (ensimmäiset 50)

Kirjoitusvirheet (misspells)

Paikkakunta

IP: 83.150.78.46

manner: EU, maa: Finland (FIN), kaupunki:

Verkkosivuston Arvo

Sijoitus liikennetilastot:

ei ole riittävästi tietoa arvioida sivuston arvon.

Perustiedot

verkkosivuilla Rakenna CSS

koodi paino: 106.89 KB

text per kaikki koodi suhde: 60 %

otsikko: Esko Erkkilä

kuvausn:

avainsanat:

koodaus: ISO-8859-1

kieli: fi

sivuston koodissa analyysi

yksi sana lauseita toistetaan vähintään kolme kertaa

kahden sanan lauseita toistetaan vähintään kolme kertaa

kolmen sanan lauseita toistetaan vähintään kolme kertaa

B tageja

Agrimarket, Agritek, K-Maatalous, Konekesko sekä Yrittäjien Maatalous järjestivät Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa kolmipäiväisen konenäyttelyn 6…8.10.2011.

Näyttelylle oli varattuna A-, B- sekä C-hallit ja niiden lisäksi ulkotilaa.

Kolmen päivän aikana näyttelyyn tutustui 26.700 näyttelyvierasta.

Näyttelyvieraiden lukumäärä kertoo mielestäni sen, että maataloustuottajat jaksavat kaikesta huolimatta uskoa suomalaisen maatalouden, kotieläintalouden sekä metsätalouden tulevaisuuteen.

Näyttelyn nimi oli ja ollut jo useita vuosia Kone-Forum. Nimi antaa oikeuden näytteilleasettajille keskittyä koneteemaan. Pidän koneteeman näin voimakasta esiintuomista valitettavana ja haluaisin tuoda nykyistä enemmän esille ”säkkitavaralinjaa”. Syynä tähän on paljolti se, että olen aina ollut agribisneksessä ”säkkitavaramies”.

Konemyyjät ja heidän aikaansaannoksensa ovat saaneet agribisneksessä kohtuuttoman suuren huomion. Konepuolen suurta huomiota perustellaan sillä, että konemyynnistä saatava kate on maatalousliikkeille parempi kuin lannoitteista, rehuista tai siemenistä saatava myyntikate. Myös se, että tilalle myyty tietynmerkkinen kone on pysyvä mainos, on usein käytetty peruste konekaupan suosimiselle.

Konemyyjiä on aina palkittu ruhtinaallisesti aikaansaannoksistaan. Muistan hyvin, kun entinen SOK:n säkkilinjan osastopäällikkö manasi, että osuuskaupan myyntimies pääsee ulkomaanmatkalle, jos saa myytyä yhden moottorisahan ketjun!

Säkkitavaroiden pieni osuus näyttelyissä on toisaalta hyväksyttävää ja oikein, sillä rehujen sekä lannoitteiden ja kasvinsuojeluaineiden myynti tapahtuu nykyisin valtaosin suoraan tuottajalta ja/tai maahantuojalta viljelijälle. Myös viljakauppa painottuu nykyisin suoratoimintaan viljelijän ja viljateollisuuden tai viljan vientiyrityksen kesken. Maatalouskauppa on siis jäänyt ns. ”lehdelle soittamaan”.

Suoramyynti on hyvä, sillä se purkaa päällekkäisyyksiä maatalouskaupasta. Maatalouskaupalla ei riitä ammattitaitoa vastata viljelijöiden ongelmiin rehu-, lannoite-, tai kasvinsuojeluaineiden kaupassa eikä viljakaupassa.

Toisaalta odotan aikaa, jolloin myös konevalmistajat ja maatalouskoneiden maahantuojat pystyvät aloittamaan suoramyynnin viljelijöille. Se olisi myös kuluttajien etu, sillä tarpeettomia välistävetäjiä maataloustuotantomme ei kestä.

Olen kuluneen kesän sekä alkusyksyn aikana poikennut tai käynyt muutaman kerran Tallinnassa. Useasti retkueemme on poikennut Tallinnan satamassa Viinarannan myymälöissä.

Myymälät sijaitsevat siten, että Super Alko Viinarannasta

Uus-Sadama 19/11

Toinen myymälä eli Super Alko Viinarannasta

Lootsi 4

Viinarannan suurin asiakasryhmä on ilmeisen ylivoimaisesti suomalaiset, sillä

myymälän edustalla on usein lähes kymmenkunta suomalaisbussilastillista ostoksilla.

Myymälöiden suomalaissuosio onkin ymmärrettävää, sillä jokseenkin kaikki Tallinnaan suuntautuvat matkalaiset päätyvät alkajaisiksi tai ainakin ennen laivaannousua Viinarantaan. Näin tapahtuu, oli sitten kysymys muutaman tunnin ostosmatkasta Tallinnaan tai viikon kylpyläreissusta Viron kylpylöihin.

Viinarannassa käynnille on järkeviä perusteita, sillä siellä valikoima on kattava ja hintataso Tallinnan muihin myymälöihin verrattuna kohtuullinen.

Viinaranta on päässyt Tallinnassa suomalaissuosiossa lähes monopoliasemaan, sillä esimerkiksi Tallinnan Prismojen ennen niin laajat alkoholiosastot ovat muisto vain.

Kataisen-Urpilaisen vasemmistohallituksen ensi vuoden budjettiin esittämät alkoholiveron korotukset ovat mannaa Viinarannan myymälöille. Ne pystyvät Suomen korottaman alkoholiveron vuoksi myös hieman korottamaan hintojaan. Niiden bisnes tulee kohenemaan, sillä hintaero Suomen hintatasoon tulee varmasti kasvamaan.

Alkoholiveron korottaminen on mannaa myös Viroon matkoja tekeville matkatoimistoille, liikennöitsijöille sekä laivayhtiöille. Matkustajavolyymit Helsingin ja Tallinnan välillä tulevat kasvamaan.

Viinaranta ja matkailubisnesyritykset siis kannustavat Kataista ja Urpilaista heidän pyrkimyksissään.

En missään nimessä protestoi alkoholijuomien hinnankorotusta vastaan, sillä hinnalla on tietty merkitys alkoholihaittojen ehkäisyssä. Laskelmat alkoholiveron korottamisen vaikutuksista valtiontalouteemme saattavat kuitenkin olla ylimitoitetut, sillä erityisesti eteläisestä Suomesta on hyvät kulkuyhteydet Tallinnaan ja Tallinnassa alkoholi osataan hinnoitella Suomen kilpailuasema tiedostaen.

Pelkään, että ”viinamatkailu” Suomesta Tallinnaan kasvaa, joten verohyödyt jäävät oletettua pienemmiksi ja alkoholin haitat pysyvät ennallaan tai peräti kasvavat.

Suomen Keskusta on varjobudjetissaan ehdottamassa, että ruuan arvonlisäveroa alennettaisiin nykyisestä 13 prosentista 9 prosenttiin.

Kannatan ehdotusta, sillä ruuan arvonlisävero on tasaveroa pahimmillaan ja tasaveroista pitäisi päästä pois mahdollisimman nopeasti.

Keskusta ajoi kolme vuotta sitten ruuan arvonlisäveron alennuksen läpi ja nyt sen esittämä alennus on luonteva jatko Keskustan linjalle.

On mainio asia, että Keskusta vastustaa myös hallituksen kaavailemaa työvoimavaltaisten palvelualojen kuten kampaamoiden, ompelimoiden sekä suutarien arvonlisäverokannan korottamista.

Hallitus aikoo korottaa tilattavien lehtien arvonlisäveroa nykyisestä nolla-prosentista yhdeksään prosenttiin ja sitä Keskusta vastustaa. Myös tämä Keskustan linjaus on mielestäni kannatettava, sillä siinäkin on kyse tasaverosta.

”Halvan ruuan maissa” kuten Saksassa ja Italiassa ruuan arvonlisävero on pienempi kuin Suomessa ja elintarvikkeiden hintaeron kaventamiseksi ruuan arvonlisäveroa pitäisi Suomessa alentaa.

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

Sosiaali- ja terveysministerin salkku oli demareiden hallussa, kun taitettu indeksi otettiin vuoden 1996 alusta käyttöön.

Silloin päätettiin, että kuluttajahintaindeksin muutosten paino työeläkkeisiin määriteltiin olevan 80% ja ansiotasoindeksin muutos vain 20%. Aiemmin kyseinen jako oli 50% ja 50%. Muutos on aiheuttanut sen, että eläkkeet eivät seuraa yleistä palkkojen ja hintojen nousua. Siksi eläkkeiden ostovoima pienenee joka vuosi.

Perussuomalaisten eräs kärkiteema viime eduskuntavaaleissa oli, että he muuttavat taitetun indeksin eläkeläisille paremmaksi. Monet eläkeläiset antoivat tämän lupauksen perusteella äänensä persuille.

Persut eivät ole laittaneet ”tikkua ristiin” epäkohdan korjaamiseksi ja sen vuoksi kansanedustaja Mikko Alatalo (kesk) kysyikin Aamulehden kansanedustajapaneelissa 3.10.2011 Martti Mölsältä (ps), että…

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

Mölsä kiemurteli ja mutisi jotain siitä, että he ovat oppositiossa ja sieltä ei paljon ole vaikutusvaltaa.

En hyväksy Mölsän vastausta, sillä persuille olivat hallitusovet avoinna ”taivasta myöden” pariinkin otteeseen.

On yksinomaan perussuomalaisten oma tahto ja päätös, että he eivät halunneet vastuunkantajiksi.

Katteettomia lupauksia on helppo heitellä, jos ei ole aikomustakaan vastata niistä.

Perussuomalaiset ovat näin menetelleet monessa muussakin asiassa kuin taitetun indeksin epäkohtien korjaamisessa!

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on suuri epäkohta, sillä se merkitsee joissakin tapauksissa, että vero on suurempi kuin kunnan myöntämä yksityistieavustus.

Valtio siis kuppaa yksityisteitä suuremmalla summalla kuin kunnat niitä tukevat!

Omaan asiasta kokemusta, sillä toimin erään Viljakkalassa sijaitsevan yksityistien toimitsijamiehenä.

Toimitsijamieshommani lisäksi olen osakkaana perhekuntani kanssa viidessä yksityistiessä ja yhdessä metsäautotiessä – valitettavaa kokemusta yksityisteiden arvonlisäverokurimuksesta kertyy siis aivan riittävästi!

Yksityistiemme on pituudeltaan 1.450 metriä ja tiemme osakkaina on n. 35 osakasta. Huomioitavaa on se, että yksityistiemme toimii huolto- ja varmuustienä Tampere – Seinäjoki –radalle. Se merkitsee, että vakavan onnettomuuden tapahtuessa yksityistiemme toimii junamatkustajien evakuointiväylänä! Yksityistiellämme on siis merkittävä strateginen merkitys koko maan junaturvallisuuden kannalta.

Saamme Ylöjärven kaupungilta muutaman satasen yksityistieavusta vuodessa, mutta maksamme lähes saman summan arvonlisäveroa yksityistiemme kunnossapidosta.

Kiitän Ylöjärven kaupunkia yksityisteiden tukemisesta ja toivon jatkossa panostettavan siihen nykyistä voimallisemmin.

Yksityisteiden arvonlisäveroprosentti on 23 % ja maksamme sen jokaisen auraus- ja lanauslaskun lisäksi. On suuresti harkittava, että pystymmekö tilaamaan sora- tai murskekuorman pahimpiin routapaikkoihin, sillä yrittäjälle maksettavan hinnan lisäksi joudumme maksamaan ”pirunkyytirahaa” valtiolle 23 %!

Jos tienhoitokustannuksemme ovat 1.000 euroa vuodessa ilman arvonlisäveroa, niin todellisuudessa joudumme maksamaan 1.230 euroa, sillä arvonlisävero lisätään verottoman hinnan päälle.

Yksityisteiden arvonlisäverovelvollisuus on tulevaisuudessa muuttumassa suureksi tekijäksi sille, että yksityistieverkko rapautuu. On selvää, että tiekunnat minimoivat tienhoitokustannuksensa, sillä kaikista kustannuksista joudutaan maksamaan 23 % arvonlisäveroa.

Nykyhallitus on valinnut linjakseen arvonlisäveroprosentin korottamisen ja tästä on valitettavana esimerkkinä tilattavien lehtien arvonlisäveron korottaminen.

On siis turha toivo odottaa, että Kataisen-Urpilaisen hallitus korjaisi yksityisteiden arvonlisäverovääryyden vai onko?

Demarit pyrkivät hallitusvastuussa (ovatko he todella vastuussa?) ollessaan pelaaman monissa asioissa kaksilla eri korteilla.

Saimme tästä todellisen näytön Aamulehden 3.10.2011 järjestämässä auditoriokeskustelussa, kun opetusministeri Jukka Gustafsson (sdp) vaati kansanedustaja Mikko Alataloa (kesk) luopumaan pakkoliitos -sanan käyttämisestä kokoomuksen ja demareiden ajamassa kuntateurastushankkeessa.

Aamulehden auditoriokeskustelussa vasemmalta Jukka Gustafsson (sdp), Sofia Vikman (kok), Martti Mölsä (ps) ja Mikko Alatalo (kesk).

Mikko Alatalo toimi tapansa mukaan ryhdikkäästi, kun hän ei suostunut Gustafssonin vaatimukseen.

Alatalo perusteli pakkoliitos -termin käyttämistä sillä, että kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) on puhunut kuntateurastuksessa käytettävän keppiä ja porkkanaa.

Arvostan Mikko Alatalon menettelyä, sillä asioita ei pidä salata, vaan niistä on puhuttava niiden oikeilla nimillä.

Toinen ajankohtainen asia, jossa opetusministeri Jukka Gustafsson ajaa kaksilla rattailla on Tampereen Rantaväylän tunnelirahoitus.

Helsingissä opetusministerinä esiintyessään Gustafsson puoltaa puoluetoverinsa Jutta Urpilaisen esitystä valtion maksuosuudesta Tampereelle suunniteltuun Rantaväylän tunneliin. Kyse on 61 miljoonan euron summasta, joka sisältyy Urpilaisen budjettiehdotukseen vuodelle 2012. Gustafsson ei ole ministerinä esittänyt poikkipuolista sanaa Urpilaisen budjettiesityksestä.

Tampereen kaupunginvaltuutettuna Gustafsson vastustaa ministerinä tukemaansa rahoitusta!

Politiikassa rehtiys on sangen säästelty luonnonvara ja nyt näyttää, että erityisen säästeliäästi sitä noudattavat demarit!

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ennusti, että eilen klo 22.30 – 23.30 välisenä aikana olisi nähtävissä paljon tähdenlentoja.

Totesin omin silmin klo 23.00, että Ursan ennuste piti paikkansa. Noin kymmenen minuutin tarkastelujaksolla näimme kymmenkunta tähdenlentoa.

Havainto-olosuhteet olivat hyvät, sillä taivas oli täysin pilvetön. Toisaalta kuu paistoi lähes täysikuuna, joten siihen suuntaan tähdenlentojen tiirailu oli tuloksetonta.

Olen vakuuttunut, että koko taivaankannen kattavalla tarkastelulla olisi tähdenlentojen määrä ollut moninkertainen omiin havaintoihini verrattuna.

Poikkeuksellisen runsaiden tähdenlentojen syynä oli Ursan mukaan se, että draconidien tähdenlentoparvi, joka on Ursan mukaan normaalisti vaatimaton parvi, ylsi tänä vuonna purkaukseen.

Tähdenlennon aikana pitäisi ehtiä toivomaan jotain. Huomasin kuitenkin taas kerran, että tähdenlento on niin nopea tapahtuma, että sen aikana ei ehdi toivomaan mitään.

Olisin toivonut läheisilleni ja itselleni terveyttä, jos olisin ehtinyt!

Tein tähdenlentohavaintoni mökin hiljaisuudessa ja ”pimeydessä”.

Ujutan tähänkin juttuuni sen verran politiikkaa, että vilkkaassa asutustaajamassa, jota tiivistysintoilijat ihannoivat, tähdenlentoja ei olisi mahdollisuus havaita.

Tähdenlennot ovat siis haja-asutusalueiden yksinoikeus, jota tiivistysrakentamisen uhrit eivät koskaan pääse nauttimaan!

Harmi tiivistysrakentamisen uhrien puolesta!

Taannoisen Berliinin-matkamme eräs kohde oli DDR-museo.

DDR-museo sijaitsee Spree-joen varrella vastapäätä Berliinin Tuomiokirkkoa. Museon osoite on Karl-Liebknecht-Stase 1.

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

Marx´n ja Engels´n lisäksi kuvansa oli saanut esille Vladimir Lenin

Aina pelonsekaisia tunteita herättävä Josef Stalin

Liennytystä yrittänyt Nikita Hrutszev

Kovan linjan palauttanut Leonid Breznev...

...ja hänen suutelukaverinsa Erik Honecker.

Nakuilu oli DDR:ssä harvoja "iloja". Sitä harjoitti valtiojohto ja myös tavalliset kansalaiset. Nakuilusta museossa on muutamia havainnollisia kuvia.

Nukkumatti-animaatiot ovat jokaisen suomalaisenkin muistissa, jotka olivat DDR:n voimantunnon vuosina nassikkaiässä. DDR-syntyisen Nukkumatin heittämä unihiekka on saanut monen suomalaislapsenkin nukkumaan!

Valtaapitävällä eliitillä oli kansan kurjuudenkin aikana mahdollisuus hankkia parhaita ja laadukkaimpia länsituotteita.

DDR:n valtiolipussa esiintyvät symbolit eli ohrantähkät, harppi ja vasara olivat museossa nähtävillä.

Urheilu oli DDR:ssä korkeassa kurssissa. DDR-urheilijoiden saavutukset olivat hienoja, mutta...

...ne perustuivat epäinhimilliseen ihmisdopingiin. Tässä aitoja DDR-urheilijoiden nauttimia doping-nappeja kaiken kansan katseltavana.

Museo on tiloiltaan varsin pieni ja sen vuoksi kuvani esim. Volvon erikoisautosta ja kaiken kansan Trabant´sta eivät onnistuneet julkaisukelpoisiksi.

Valtaapitävät ajelivat erikoisvalmisteisilla Volvoilla ja kansa sai hankkia Trabant-autoja.

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

Kaksimetriset karhupatsaat ilmestyivät kesäkuun 20.päivänä 2001 ensimmäistä kertaa Berliinin kaduille ja aukioille.

Kyse on United Buddy Bears -näyttelystä, joka koostuu 142:sta kaksimetrisestä karhupatsaasta. Karhupatsaista kukin edustaa yhtä Yhdistyneiden Kansakuntien tunnustamaa valtiota.

Sain tutustua karhupatsaisiin niiden kotiseudulla Berliinissä syyskuun aikana, kun teimme sukulaismiehen kanssa viiden päivän tutustumis- ja lomamatkan Berliiniin.

Karhupatsaat ovat innokkaita maailmanmatkaajia, sillä kokoelma on käynyt useissa maissa - pohjoisin käyntikohde on ollut Helsinki, jossa karhujen maailmankiertueen 20. näyttely oli esillä Senaatintorilla syyskuun 1. päivästä lokakuun 26. päivään 2010.

Suomen näyttely järjestettiin yhteistyössä Saksan Helsingin-suurlähetystön ja Goethe-Institut Finnlandin kanssa sekä Helsingin kaupungin tuella. Näyttelyn suojelija toimi Helsingin ylipormestari Jussi Pajunen.

Näyttely on ehtinyt käydä lähes kymmenen vuotta kestäneen maailmankiertueensa aikana viidessä maanosassa ja olla esillä 21 kertaa. Viimeksi sympaattisista karhupatsaista pääsi nauttimaan Bulgarian pääkaupungissa Sofiassa.

Lomamatkamme Berliiniin osui oikeaan hetkeen, sillä karhuveistokset ovat taas lähdössä uudelle matkalla ja näyttelyn purkaminen Berliinissä alkoi 4. päivä lokakuuta.

Karhut on valmistettu säänkestävästä materiaalista, joten ne voivat olla esillä kaduilla ja toreilla.

Berliinissä karhujen paikka on yhdellä Berliinin tunnetuimmista kaduista, Kurfürstendammilla. Hienot, koko Euroopan talousvetureina toimivien yritysten myymälät sijaitsevat samalla kadulla. 

Suomen nimikkokarhun on koristellut taiteilija Mirka Raito.

Tässä muutama kuva United Buddy Bears -näyttelystä:

Berliinissä karhut ovat Kurfürstendammilla.

Kurfürstendamm on paikka, jossa ovat edustettuina laadukkaiden ja kalliiden huipputuotemerkkien myymälät kuten Villery & Boch...

...Lacoste...

...ja Rolex.

Karhuja...,

...karhuja...

...ja karhuja!

Suomen karhun väritys on taiteilija Mirka Raiton käsialaa...

...ja karhu näyttää tältä.

Viron karhun on taiteillut Katrin Koskaru.

Viron ja Suomen karhut seisovat ainakin Berliinissä "kotonaan" rinnakkain.

Buddy Bear -toimintaan kuuluu oleellisesti hädänalaisten lasten auttaminen. Huutokaupoilla ja muulla oheistoiminnalla karhut ovat keränneet mittavan summan rahaa  heikossa asemassa olevien lasten auttamiseksi.

Fennovoima Oy:n hallitus teki eilen päätöksen sijoittaa ydinvoimalansa Pyhäjoelle Hanhikiven alueelle.

Onnittelen Oulun eteläpuolisten jokilaaksojen kuntapäättäjiä ja asukkaita Fennovoiman päätöksen johdosta!

Olen seurannut Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätöksen edistymistä ja voin todeta, että päätös vastaa toiveitani.

Tunnen Pyhäjoen työurani alkuvaiheista saakka ja olen tyytyväinen Pyhäjoen nyt saamasta piristysruiskeesta.

Iloitsen myös siitä, että Fennovoiman sijoituspaikkakuntapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle etelässä Kokkolan suuntaan ja idässä jopa Iisalmen seudulle saakka. Voimalan rakennusaikana Pohjois-Pohjanmaan eteläosien ja koko Keski-Pohjanmaan alueen vilkastuminen tulee olemaan merkittävää. Voimalapäätös luo hyvinvointia laajalle alueelle.

On selvää, että ydinvoimalan vastustajat pyrkivät vielä kaikin tavoin hankaloittamaan voimalan rakentamista Pyhäjoelle, mutta se on kuitenkin hyttysen ininää suureen edistysaskeleeseen verrattuna.

Pyhäjoki on ollut minulle työurallani merkittävä paikka - pieni muistelus siitä suotakoon:

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaa ovat maakuntia, joita arvostan. Sain työurani lopussa eli n. viidentoista vuoden ajan olla kiinteästi mukana molempien maakuntien kehittämisessä, kun työnantajani panosti niiden alueella sijaitsevien tuotantolaitostensa kehittämiseen.

Sen ajan tiimoilta olen erityisen tyytyväinen Fennovoiman päätökseen, sillä tiedän päätöksen suuren merkityksen Pyhäjoen lähiseutujen tulevaisuudennäkymiin.

Esimerkkinä mainitsen Kalajoen kaupungin toimet satamaolosuhteidensa kehittämisessä. Kalajoen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat määrätietoisesti kehittäneet satamaansa ja olen nyt varma, että kehittämistyö saa uutta puhtia Fennovoiman päätöksestä.

Kuntauudistus painaa päälle. Olen varma, että Kalajoen kaupungin ennakointi sataman kehittämisen ja monien muiden asioiden osalta merkitsevät koko Kalajokilaakson vauhdikasta eteenpäinmenoa. Fennovoiman ydinvoimalan sijoituspaikkakuntapäätös on hieno välietappi jokilaakson kehittämisessä!

Onnittelut Pyhäjoelle ja Siikajokilaakson, Pyhäjokilaakson, Kalajokilaakson sekä myös Lestijokilaakson kunnille ja niiden asukkaille - nyt tulevaisuudennäkymänne ovat erinomaiset!

Sara Hilden´n taidemuseossa Tampereella on 22.1.2012 saakka esillä taiteilija Silja Rantasen

retrospektiivinen näyttely.

Museo järjesti syksyn ensimmäisen Taidetorstain 29.9.2011, jolloin sisäänpääsymaksu eläkeläisille oli yksi euro!  Hyödynsin tarjouksen ja osallistuin opastettuun yleisökierrokseen.

Yleisökierros toteutettiin Aistit auki –periaatteella ja se merkitsi, että oppaalla oli mukanaan mm. värituubeja, joiden avulla yleisö pääsi tutustumaan taiteilijan työhuoneen tuoksuihin. Moniaistisuuteen perustuvan kierroksen mainiona oppaana toimi kuvataiteilija Minna Eloranta.

Eloranta toteutti opastuksen keskustelemalla yleisön kanssa ja yhteistyö yleisön sekä oppaan välillä toimi hyvin.

Rantasen taide ei avaudu katsojalle heti, mutta asiantuntevan oppaan johdolla taiteilijan sanoma tavoitti kierrokselle osallistuneet viitisentoista henkilöä.

Silja Rantasen näyttelyn teema on: Giotton talo ja muita teoksia. 

Tässä näyttelylle nimen antanut teos eli Giotton talo.

Opas kysyi yleisöltä, että mitä teos tuo mieleen. Ainakaan opas ei närkästynyt, kun eräs henkilö totesi teoksen muistuttavan lapsen piirustusta. Olen rehellinen ja sama tuli minulle mieleen.

Taiteilijan arkkitehtiopinnot heijastuvat lähes kaikista Silja Rantasen teoksista.

”Pantokrator” maalausten edessä opas pyysi opastuskierrokselle osallistuneita ryhmittymään joko punaisen tai mustan ympyrän taakse. Minä valitsin mustan ympyrän.

Eräässä näyttelyhuoneessa on esillä taiteilijan hennoilla siveltimillä maalaamia puulaatikoita. Laatikoiden paikat olivat taiteilijan itsensä määräämät, mutta mieleeni tuli, että ehkä pojantyttäreni olisivat pystyneet samaan.

”Tietoa lattialla” –teoksen vakituinen sijoituspaikka on EMMA – Espoon modernin taiteen museo.

Teos on syntynyt siten, että taiteilija on eräänä talvikautena käynyt monissa kosmetiikkamyymälöissä Helsingissä ja vetänyt paperille malliviivat löytämillään huulipunaväreillä teoksen pohjatiedoiksi.

Kannustan tutustumaan Sara Hilden´n taidemuseon antiin heti ja myös sen jälkeen, kun Silja Rantasen näyttely on tammikuussa saatu purettua.

Työskentelin Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran (aikaisemmin Kasvitautien Tarkastuskeskus eli KTTK)  kanssa läheisessä yhteistyössä lähes viitisentoista vuotta.

Opin tuntemaan Eviran tarkkana, mutta rehellisenä ja oikeudenmukaisena viranomaisena, joka huolehtii kansallisesta ruoka- ja rehuturvallisuudesta tinkimättömästi sekä aukottomasti. Sen vuoksi olikin suuri yllätys, kun Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon tapahtumat ovat nyt osoittaneet, että Eviran valvontatyössä on puutteita.

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamolla on BSE-riskiainesta sekoitettu suruttomasti turkisrehu-alan yrityksille toimitettuun teurasjakeeseen jo kymmenen vuoden ajan!

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran valvonta on pettänyt pahasti. Tapausta ei tee hyväksyttäväksi Eviran todistelut, että toiminnasta ei ole aiheutunut vaaraa elintarvike- tai rehuturvallisuudelle.

Ihmetystä herättää, että miten Evira voi puolustella laki- ja säädösmääräysten vastaista toimintaa?

Onko jatkossa maan tapa, että myös BSE-riskiainesta voidaan sekoittaa turkisrehujen raaka-aineeksi toimitettavaan rehujakeeseen?

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

Olen aidosti pahoillani, että arvostamani Saarioinen Oy joutuu nyt maksamaan kovaa hintaa Jyväskylän teurastamonsa avainhenkilöiden töppäyksistä.

Totean, että arvostan sitä suoraselkäisyyttä, jota Saarioinen Oy:n nykyjohto pyrkii noudattamaan sotkun selvittelyissä.

Saarioinen Oy:n Jyväskylän teurastamon johto on lyhytnäköisyydessään aiheuttanut yritykselle korvaamatonta vahinkoa.

Muutama pointti toteamukseni tueksi:

1.     

Saarioinen Oy on saanut lihajalostemarkkinoilla merkittävää kilpailuetua esim. HK:ta, Atriaa ja Snellmania vastaan, kun se on jättänyt lajittelematta BSE-aineksen teurasjakeestaan.

2.     

Saarioinen Oy:n teurasjae-asiakkaat eli turkisalan yritykset ovat saaneet sopimustenvastaista tuotetta. Tämä on merkinnyt, että Saarioinen Oy on voinut hinta/laatu-suhteen vinoutumisen vuoksia ylihinnoitella teurasjakeensa, joten asiakkaat ovat saamansa epäkurantin tuotteen vuoksi kärsineet tapauksen johdosta mittavia summia.

3.     

Oletan, että Jyväskylän teurastamon johto on ollut koko ajan tietoinen tapauksesta, sillä johdon olisi pitänyt tietää, että Honkajoki Oy:n ja/tai Findest Protein Oy:n laskujen puuttuminen merkitsee vilunkipelin harjoittamisesta. Kahdensadantuhannen euron suuruisen laskutuksen puuttuminen vuosittain on varmasti ollut teurastamojohdon tiedossa.

4.     

Saarioinen Oy:n toimitusjohtajan toteamus, että teurasjakeen käsittelijänä toiminut alihankintayritys ei olisi hyötynyt epärehellisestä toiminnasta, ei pidä paikkaansa. Alihankintayritys on hyötynyt vilungista merkittävästi, sille se ei ole lajitellut teurasjaetta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Erilliset astiat ja BSE-aineksen kuljetuskustannukset ovat jääneet joko alihankkijan tai Saarioinen Oy:n kustannuksista pois, joten hyöty on ollut merkittävä.

Saarioinen Oy ei voi paeta vastuutaan alihankintayrityksen töppäilyihin vetoamalla. Yrityksellä on toiminnastaan täysi vastuu vaikka se kuinka olisi ulkoistanut tuotantoprosessejaan.

Nyt asiasta seuraa muutama kysymys:

Miten Saarioinen Oy aikoo korvata teurasjae-asiakkailleen kymmenen vuotta jatkuneen epäkelvon tuotteen toimittamisen?

 Turkisrehualan yritysten omistuksessa on kymmenen vuoden aikana tapahtunut muutoksia, joten kysymys on varsin laaja.

Miten perusteettoman kilpailuedun saavuttaminen korvataan Saarioinen Oy:n kilpailijoille?

Voiko Saarioinen Oy:n toimintaan luottaa sen elintarviketuotannossa, kun sen teurastamotoiminnassa on ilmennyt perustavaa laatua olevia puutteita?

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

Uin eilen illalla Viljakkalan Majajärvessä ja se merkitsi, että olen tänä vuonna uinut seitsemän kuukauden aikana avovedessä!

Aloitan perinteisesti uintikauteni huhtikuun aikana ja nyt minulla on ”uintimerkintä” jokaisena kuukautena lokakuulle saakka eli seitsemän kesäkuukauden aikana.

Järviuinnista ei luonnollisestikaan saisi muodostua pakkomielle ja siihen pyrinkin, mutta kesäkuukausien aikana tapahtuvat uinnit asettavat tietyn tavoitteen, jonka saavuttaminen on minulle tärkeää.

Panostan heinä- ja elokuun aikana vesijuoksuun järvessä, mutta myös kesä- sekä syyskuu ovat ”helppoja” uintikuukausia. Toukokuu on haasteellinen uintikuukausi ja eritoten sitä ovat huhtikuu ja lokakuu. Yleensä toteutankin huhtikuun uinnin kuukauden viimeisiä päivinä ja lokakuun uinnin aivan kuukauden alussa – näin tapahtui myös tänä vuonna.

Usein huhtikuun uinti – jos nyt kymmenkuntaa vetoa voi uinniksi sanoa – tapahtuu jäiden joukossa ja lokakuun uinnin aikana ilman lämpötila on varsin alhainen. Eilen illalla lämpömittari osoitti + 3,5 astetta, kun vedin ne kymmenkunta vetoa Majajärvessä.

Tämän juttuni keskeinen pointti on vesijuoksun puolestapuhuminen. Vesijuoksu uimahallissa on miellyttävää, muuta erityisen nautinnon siitä saa avovedessä.  Avovedessä tapahtuva vesijuoksu rajoittuu ajallisesti heinä- ja elokuulle, jotka ovat sen parhainta aikaa.

Kannustan kaikkia, joilla on järvenrantaelämään mahdollisuuksia, hankkimaa vesijuoksuvyöt ja harrastamaan vesijuoksua aktiivisesti ainakin heinä- sekä elokuussa! Muina kuukausina vesijuoksua voi vallan mainiosti harrastaa uimahalleissa.

Kokoomus ja demarit ovat pienten vasallipuolueidensa tuella toteuttamassa aitoon neuvostoliittolaistyyliin muutamaa suurkuntaa Suomeen.

Pirkanmaalla kokoomuslaiset ovat ajamassa kuin käärmettä pyssyyn suur-Tamperetta.

Oli hämmentävää kuulla ja katsella Keskustan välikysymyskeskustelun aikana sitä ylimielistä suhtautumista, jota pirkanmaalaiset kokoomus- ja demarikansanedustajat osoittivat eduskunnassa. Luulevatko kokoomus- ja demarikansanedustajat uudistavansa valtakirjansa tällä menolla?

Tamperelaisten kannalta suur-Tampereen syntyminen merkitsisi, että jätevesien keskuspuhdistamoa ei rakennettaisi Sulkavuoreen. Ainoat vaihtoehdot olisivat joko nykyinen Pirkkala tai nykyinen Nokia.

Jätevesien keskuspuhdistamon siirtyminen nykyisen Pirkkalan tai nykyisen Nokian alueelle olisi kokonaisedullisesti oikea ratkaisu. Tämä on ainoa syy, jotta harkitsisin suur-Tampereen kannattamista.

Keskuspuhdistamon paikkakysymys on henkilökohtaisessa arvioinnissani kuitenkin niin pieni asia, että en voi kannattaa suur-Tampereen syntymistä.

Suur-Tampereen alueelle syntyisi valtava demokratiavaje, sillä luottamushenkilöiden asiantuntemus vaihtuisi virkamiesvaltaan. Tätäkö Kokoomus ja SDP tavoittelevat?

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

Piipahdimme sukulaispariskunnan kanssa Tallinnassa kolmen päivän hotellimatkalla ja ehdimme sen aikana käydä mm. Viru-hotellin ylimmissä kerroksissa sijaitsevassa KGB-museossa.

Käynti Viru-hotellissa palautti mieleen ne monet kerrat, jolloin sain olla vetämässä Neuvostoliiton aikana mm. jälleenmyyjiemme palkintomatkoja. Matkoilla tapahtui kommelluksia, mutta suuremmilta ongelmilta vältyimme.

KGB-museo on saavuttanut suuren suosion, sillä siihen on tutustunut jo yli 14.000 museovierasta. Kun yhdelle opastuskierrokselle otetaan mukaan ainoastaan kymmenkunta vierasta, on opastuskierroksia ollut lukuisia.

Hotelli Viru on osa neuvostoliittolaista historiaa, sillä se on yksi viidestä Neuvostoliittoon aikoinaan rakennetuista loistohotellista.

Viru on eräs presidentti Kekkosen aikaansaannoksista, sillä hänen vierailunsa neuvosto-Virossa maaliskuussa 1964 oli tietty alkusysäys hotellin rakentamiselle.

Virun rakentaminen alkoi suomalaisen Mikko Revon toimesta huhtikuussa 1969 ja hotelli valmistui 36 kuukaudessa. Revon konkurssin jälkeen rakennustyömaan suoritti loppuun Rakennuskunta Haka.

Neuvostoliittolaiset antoivat rakennustyön Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen ja Suomen Kommunistisen Puolueen neuvottelujen tuloksena suomalaisille ”helpottaakseen Suomessa vallinnutta työttömyyttä”. Todellisuudessa syynä oli se, että suomalaiset rakennusmiehet eivät varastaneet rakennustarvikkeita ja he eivät toikkaroineet rakennustyömaalla humalapäissään.

Virun 24. kerroksessa sijaitsi KGB:n vakoilukeskus, josta vakoiltiin hotellissa majoittuneita vieraita. Vierailimme Tallinnan-matkamme aikana nyt KGB-museona toimivassa entisessä vakoilukeskuksessa.

Seuraavassa muutama kuva vierailustamme Virun KGB-museossa:

Hotelli Virun KGB-museoon on varattava aika etukäteen, sillä museo on niin suosittu, että etukäteisvaraaminen on välttämätöntä. Hotelliasukkaille museokäynti maksaa 5,00 €/henkilö ja muualla majoittuville se maksaa 7,00 €/henkilö. Varaaminen tapahtuu kätevästi sähköpostitse Hotelli Virun myyntipalvelusta.

”Tervetuloa maailmaan, jossa vietetty tunti muuttaa neuvostoajan ymmärrettäväksi ja jopa käsin kosketeltavaksi!”

Sain istua KGB-museossa vakoilukeskuksen johtajan tuolilla ja ”puhua” punaiseen puhelimeen, joka merkitsi neuvostoaikana suoraa yhteyttä Tallinnasta Moskovaan.

Edessäni on aidot ”Noorte Hääl”-lehdet, joissa on muistokirjoitukset Leonid Breznevistä sekä hänen seuraajastaan Juri Andropovista. Breznev kuoli 1982 ja Andropov vuonna 1984, mutta muistokirjoitukset ovat prikulleen samat – vain vainajien nimet sekä syntymä- ja kuolinajat on muutettu. Lehtimiesten ei näin menetellen tarvinnut tarkistuttaa Andropovin muistokirjoitusta, sillä sehän oli tarkastettu jo Breznevin kuoltua!

Viru-hotellin 24.kerroksesta on mainiot näkymät joka puolelle Tallinnaa. Tämä näkymä matkustajasataman suuntaan oli neuvosto-aikana kielletty, sillä satamat olivat kiellettyjä kuvauskohteita.

Turistit pääsivät neuvostoaikana hotellin 22. kerroksessa olevaan ravintolatilaa ja sieltä sai valokuvata, joten kielto ei todellisuudessa ollut voimassa.

Näkymä Laululavan suuntaan.

Pyhän Olavin kirkon edessä vasemmalla olevassa talossa sijaitsi KGB:n Tallinnan päämaja ja siellä tapahtui mm. Hotelli-Virun huoneissa käytyjen keskustelujen salakuuntelu.

Suosittelen Virun KGB:n museossa käyntiä erääksi ohjelmanumeroksi Tallinnan-matkalle. Museokäynnin aikana tulee selville asioita, joka nykypäivänä naurattavat, mutta eipä naurattanut Viron miehitysaikana.

Vihreiden Iida Kalmanlehto kirjoitti Aamulehden mielipidepalstalla 18.9.2011 kirjoituksen, jonka julkitulo paljasti hänen puolueensa kapeat hartiat asiakysymysten hallinnassa.

Vihreät ovat nimenneet Kalmanlehdon peräti kahden johtokunnan jäseneksi; erikoissairaanhoidon johtokunnan sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunnan jäseneksi.

Varavaltuutettu Kalmanlehto päättää kirjoituksensa antamalla tunnustusta saamalleen kokemukselle, mutta epäilee suuresti kuukausittaisilla johtokuntiensa kahvinjuontisessioilla olevan paljoakaan muuta merkitystä!!

Kalmanlehto kysyy kirjoituksessaan aiheellisesti:

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

Iida Kalmanlehto paljastaa näin, että Vihreillä ei ole ollut valittavana ainakaan erikoissairaanhoidon johtokuntaan eikä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen lautakuntaan riittävällä asiantuntemuksella varustettua jäsentä.

Toimin Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen johtokunnassa sen varapuheenjohtajana ja tiedän, että johtokuntamme osalta tilanne on toisin kuin Kalmanlehto kertoo olevan omalta kohdaltaan. Kaikki Infran johtokunnan jäsenet ovat puoluekantaan katsomatta asiantuntijoita ja se onkin ollut edellytys, että olemme pystyneet johtamaan Infran toimintaa jämäkästi.

On tamperelaisten suuri onni, että Kalmanlehto kertoi Vihreiden ja omasta ongelmastaan nyt, kun seuraavat kunnallisvaalit ovat n. vuoden kuluttua. Nyt äänestäjät tietävät ainakin puolueen, jolla ei ole asettaa luottamustehtäviin päteviä ja asiantuntevia jäseniä.

Vastustan – vaikka olenkin tamperelainen – kokoomusvaikuttajien eli kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusen, valtiosihteeri Anna-Kaisa Ikosen sekä nyt myös pormestari Timo P. Niemisen himoitsemaa suur-Tamperetta.

Omaan henkilökohtaista kokemusta Viljakkalan liittymisestä Ylöjärveen ja olen nähnyt sen tuskan, jonka kuntaliitos on aiheuttanut viljakkalalaisille.

Palvelut ovat kadonneet yksi toisensa jälkeen ja ennen kukoistava kunta on kuihtunut Ylöjärven takamaaksi.

En tunne edes vahingoniloa siitä, että suur-Tampereen syntyminen merkitsisi ylöjärveläisille saman kalkin juottamista kuin he ovat tehneet viljakkalalaisille.

Vaikka pormestari Niemisen ehdotuksessa uuden suur-Tampereen ulkopuolelle jäisikin Hämeenkyrö, on enemmän kuin varmaa, että myös Hämeenkyrö liitettäisiin suur-Tampereeseen. En soisi kuntaliitosta hämeenkyröläisille.

Kataisen-Urpilaisen ylileveä hallitus on kuntauudistuksessa asettamassa täysin kokemattoman ministeri-raukan mahdottomaan tehtävään. Virkkunen ei näytä käsittävän tehtävänsä mahdottomuutta.

Kaavaillun suur-Tampereen valtuustossa olisi 75 valtuutettua, kun heitä nyt on itsenäisissä kunnissa 368. Kyse on siis valtavasta demokratiavajeesta, jonka kokoomus yhdessä demarien kanssa pahimpaan bresneviläiseen tapaan aikoo toteuttaa – jo on aikoihin eletty!

Nostan hattua Keskustan puoluesihteeri Timo Laaniselle, joka Lempäälässä 19.9.2011 pidetyssä avoimesti totesi, että Keskusta on aidosti huolissaan kuntauudistushumussa menetettävistä luottamushenkilöpaikoista. Laaninen ei tarkoittanut yksinomaan Keskusta menettämiä luottamushenkilöpaikkoja, vaan nyky-Tampereen ulkopuolisten alueiden menettämiä luottamushenkilöpaikkoja.

Menetetyt luottamushenkilöpaikat koskisivat kaikkia puolueita ja erityisesti he merkitsisivät pienten puolueiden sekä nykyisten kuntien päätösvallan kaventumista.

Suur-Tampere merkitsisi virkamiesvallan kasvamista, sillä harvat luottamushenkilöt eivät pystyisi paimentamaan virkahenkilöitä läheskään samalla intensiivisyydellä kuin nyt.

Vastustan kokoomuksen ja demareiden ajamaa kuntauudistusta, sillä se toisi mm. Pirkanmaalle valtavan demokratiavajeen!

Olen käynyt ostoksilla Tampereella ”pikkunöösistä” alkaen ja asunut kaupungissa pian nelisenkymmentä vuotta.

Seuraan Tampereella käytävää pikaratikkaporukan ylläpitämää keskustelua maksajan ominaisuudessa. Olen joukkoliikenteen aktiivinen käyttäjä etelä-Tampereelta keskustaan ja takaisin, mutta ”poikittaisliikennettä” Hervannasta keskustan kautta Lentävänniemeen en ole koskaan tarvinnut.

Vein henkilöautoni huoltoon Lielahteen 19.9.2011 ja silloin käytin ensimmäisen kerran suunniteltua pikaratikkalinjaa.

Jätin autoni huoltoon ja tutkin ratikkalinjan Pispalan valtatien kautta. En toki käyttänyt joukkoliikennevälineitä, vaan reippailin vajaan seitsemän kilometrin matkan Tampereen keskustaan kävellen.

Totesin, että ratikkalinja Pispalan valtatien kautta on kelvollinen reitti. Tipotielle valmistuva uusi sosiaalipalvelukeskus saattaisi tuoda jokusen ratikkamatkaajankin ainakin niille tienoille saakka.

Noudin autoni huollosta iltapäivällä ja nyt turvauduin Lentävänniemeen kulkevaan bussikyytiin. Bussikyydillä tuli auditoitua Paasikiven kautta kulkeva pikaratikkareitti.

Olen saanut pikaratikalle omistautuneiden jutuista sen käsityksen, että bussit ovat täpötäynnä Lentävänniemeen kulkevia matkaajia ja sen vuoksi hämmästykseni olikin suuri, kun bussi kuljetti keskustasta Lentävänniemeen melkein yksinomaan tyhjiä istuimia – toki mukana matkassa oli viitisentoista matkustajaa.

Oletukseni pikaratikkalinjan hurjista matkustajamääristä saivat kovan kolauksen, ja huomasin, että tarvetta pikaratikalle ei ainakaan Lentävänniemen suuntaan ole.

Pikaratikkaa vaativalta joukolta puuttuu täysin taloudellinen asiantuntemus ja todellisuudentaju, kun se elää kuin Tampereelle olisi jo päätetty rakentaa pikaratikka.

Ihmettelen Aamulehden nettisivuilla käytyä keskustelua, jossa järkevänä pitämäni henkilöt vaativat pikaratikkalinjaa Hatanpäältä Finlaysonin alueelle. Perusteena on mm. se, että alueella on niin ja niin paljon työpaikkoja.

Eivät työpaikat tarvitse pikaratikkaa - sitä tarvitsevat korkeintaan ne, jotka käyvät alueella töissä ja joiden työmatkaan ratikkalinjat sopivat.

En tarvitse keskustasta Hervantaan tai Lentävänniemeen kulkevaa bussilinjaa, pikaratikasta puhumattakaan. Maksajan roolissa olevana en näe pienintäkään tarvetta rakentaa pikaratikkaa Tampereelle – sain mielipiteelleni vankan tuen 19.9.2011, kun jouduin tutkailemaan pikaratikkareitin Lielahdesta keskustaan ja takaisin!

MIELIPITEENI SULKAVUOREEN SUUNNITELLUN JÄTEVESIEN KESKUSPUHDISTAMON YVA-SELVITYKSESTÄ

1.      

Aluksi kiinnitän huomiota siihen, että YVA:ssa ei lainkaan tarkastella nollavaihtoehtoa, sillä YVA-selvityksessä todetaan ykskantaan:

Mielestäni YVA-selvityksen laatija ei voi asettua lainsäätäjän asemaan, joten Sulkavuoren YVA on jo lähtökohdiltaan kelvoton, sillä siitä puuttuu nollavaihtoehto.

2.      

Totean, että nyt ei ole tarkasteltu lainkaan muita sijoituspaikkavaihtoehtoja kuin Sulkavuori.

Aiemmin tutkittujen sijoituspaikkavaihtoehtojen YVA-selvitykset olisi pitänyt nyt päivittää, sillä eihän Sulkavuori todellisuudessa ole ainoa sijoituspaikkavaihtoehto. Julkisuudessa on esitetty sijoituspaikkavaihtoehtona esim. Nokian Kolmenkulman tienoota ja se jäisi nyt kokonaan YVA-selvitysten ulkopuolelle. Esitän, että nyt esitelty YVA-selvitys hylätään. Se voi toki olla osana myöhemmin laadittavissa sijoituspaikkavaihtoehdoissa. Paljon täydentämistä nyt esitelty Sulkavuoren YVA siinäkin tilanteessa vaatii.

3.      

Sulkavuoreen jouduttaisiin louhimaan puhdistamotilat 6 hehtaarin alueelle. Kun Sulkavuori-louhintoihin lisätään siirtotunneleiden louhinnat, on lopputuloksena todella suuret louhintavolyymit.

Tampereella on kokemusta pienempienkin louhintojen aiheuttamista merkittävistä vahingoista rakennuksille.

Rakennustyön aikaisten louhintojen rakennuksille aiheuttamat vauriot on sivuutettu YVA:ssa perin kevyesti – siirtotunnelilouhintoja ei edes mainita YVA:ssa.

Louhintatöiden aikana syntyvät vauriot on Tampereen kaupungin korvattava kiinteistöjen omistajille, joten Tampereen veronmaksajana olen oikeutettu puuttumaan asiaan. En hyväksy, että Sulkavuoren puhdistamotilan ja siirtotunnelien louhintatöiden aiheuttamien vaurioiden korvaukset aiheuttavat korotuspaineita Tampereen veroäyriin.

4.      

Sulkavuoren YVA:ssa todetaan, että kallion sisältä louhittavalle louheelle ei tässä vaiheessa ole tiedossa lopullista tai edes väliaikaista sijoituspaikkaa.

Yksistään tämä puute on mielestäni sellainen, että nyt kommentoitavaa YVA:aa ei voida hyväksyä.

Louhintajakeen määrä, sen kuljetussuunnat ja sille mahdollisen välivarastoinnin aikana tehtävät toimenpiteet (esim. räjäyttäminen pienemmiksi kimpaleiksi tai murskaaminen) ovat sellaisia asioita, joiden pitää olla selvillä ja kansalaisten kommentoitavissa ennen lopullisia päätöksiä.

5.      

Tampereelle suunniteltu jäteveden keskuspuhdistamo on täydellisesti seudullinen hanke. Sulkavuoren YVA:ssa tämä tosiasia ei näy lainkaan.

Sulkavuoren YVA ei täytä seudullisen hankkeen kriteerejä, sillä siinä ei ole samoista lähtohdista vertailtu eri sijoituspaikkavaihtoehtoja ja sen vuoksi nyt esitelty YVA on hylättävä.

Totean yhteenvetona, että Sulkavuoren YVA:aan sisältyvien lukuisten puutteellisuuksien vuoksi se ei luo mahdollisuuksia jatkopäätöksille ja on siten laadittava uudestaan mm. niillä perusteilla, joita tässä mielipiteessä on esitetty.

-Esko Erkkilä-

U tageja

I tageja

Sain pitää ensimmäisen julkisen esitykseni Pyhäjoen Yppärissä Pirkolan talossa vuonna 1971 järjestetyssä tupaillassa. Se sujui saamani palautteen mukaan mukavasti. Olen sen jälkeen saanut pitää satoja esityksiä ja puheenvuoroja erilaisissa tilaisuuksissa.

Toinen merkittävä minua koskeva tapahtuma sattui samaisessa Pirkolan talossa parisen vuotta myöhemmin. Silloin esimieheni soitti ja tavoitti minut Pirkolasta. Esimieheni kysyi valmiuksiani muuttaa Kokkolasta Seinäjoelle samoihin tehtäviin. Vastasin myöntävästi ja siitä alkoikin neljäkymmentä vuotta saman yrityksen palveluksessa kestäneen työurani aleneminen. Aleneminen toki vain Suomen kartalla, sillä Seinäjoen jälkeen työpaikkani siirtyi Tampereelle, sitten Hämeenlinnaan, Pöytyälle ja lopulta Raisioon!

Siitä olen tyytyväinen, että asuinpaikkakuntia minulle on kertynyt Kokkolan lisäksi työurallani ainoastaan Seinäjoki ja Tampere.

Minna Eloranta.

Giotton talo ja muita teoksia

EMMA – Espoon modernin taiteen museo

Henna Virkkusen

Anna-Kaisa Ikosen

Timo P. Niemisen

”Varsinaista nollavaihtoehtoa ei tarkastella, koska mitoitusajankohdan (2040) ennustettu jätevesimäärä ja puhdistustehon parantaminen edellyttää joka tapauksessa saneeraus- ja tehostamistoimenpiteitä.”

Kuvat

otsikot

H1

Uutiset

Yhteystiedot

Pikakysely

Tervetuloa Esko Erkkilän kotisivuille !

TERVETULOA MUKAAN !

Miksi lähdin mukaan politiikkaan?

H2

Toivon, että löydät näiltä sivuilta Sinua kiinnostavia aiheita !

 - Asukasvaikuttamisen pioneeri Tampereella -

Harrastukset, vapaa-ajan viettäminen

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

Tässä muutama kuva United Buddy Bears -näyttelystä:

Buddy Bear -toimintaan kuuluu oleellisesti hädänalaisten lasten auttaminen. Huutokaupoilla ja muulla oheistoiminnalla karhut ovat keränneet mittavan summan rahaa  heikossa asemassa olevien lasten auttamiseksi.

Kannustan tutustumaan Sara Hilden´n taidemuseon antiin heti ja myös sen jälkeen, kun Silja Rantasen näyttely on tammikuussa saatu purettua.

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

Kannustan kaikkia, joilla on järvenrantaelämään mahdollisuuksia, hankkimaa vesijuoksuvyöt ja harrastamaan vesijuoksua aktiivisesti ainakin heinä- sekä elokuussa! Muina kuukausina vesijuoksua voi vallan mainiosti harrastaa uimahalleissa.

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

Suosittelen Virun KGB:n museossa käyntiä erääksi ohjelmanumeroksi Tallinnan-matkalle. Museokäynnin aikana tulee selville asioita, joka nykypäivänä naurattavat, mutta eipä naurattanut Viron miehitysaikana.

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

Totean yhteenvetona, että Sulkavuoren YVA:aan sisältyvien lukuisten puutteellisuuksien vuoksi se ei luo mahdollisuuksia jatkopäätöksille ja on siten laadittava uudestaan mm. niillä perusteilla, joita tässä mielipiteessä on esitetty.

H3

Toivon, että löydät näiltä sivuilta Sinua kiinnostavia aiheita !

 - Asukasvaikuttamisen pioneeri Tampereella -

Harrastukset, vapaa-ajan viettäminen

Toivon, että kansalaiset kannustaisivat ruuan arvonlisäveron alentamista, jotta voisimme päästä tilanteeseen, jossa valtio ei kävisi nykyiseen tapaan kansalaisen kukkarolla, kun hän suorittaa elintarvikeostoksiaan.

…mitä aiotte tehdä Pirkanmaan vaalikentilläkin tiuhaan lupaamallenne eläkkeiden taitetun indeksin korjaukselle?

DDR:n syntymiseen ja sen olemassaoloon keskeisesti vaikuttaneiden kommunistijohtajien kuvat ovat esillä museossa:

Berliinin reissulla kannattaa ehdottomasti poiketa DDR-museossa. Museossa tulee mieleen nostalginen huumorimieli, mutta emme kuitenkaan saa unohtaa sitä arvotonta järjestelmää, jonka pauloissa osa saksalaisista joutui elämään vuodesta 1949 vuoteen 1990!

Tässä muutama kuva United Buddy Bears -näyttelystä:

Buddy Bear -toimintaan kuuluu oleellisesti hädänalaisten lasten auttaminen. Huutokaupoilla ja muulla oheistoiminnalla karhut ovat keränneet mittavan summan rahaa  heikossa asemassa olevien lasten auttamiseksi.

Kannustan tutustumaan Sara Hilden´n taidemuseon antiin heti ja myös sen jälkeen, kun Silja Rantasen näyttely on tammikuussa saatu purettua.

Pidän välttämättömänä, että Elintarviketurvallisuusvirasto Evira saattaa teurastamojen valvonnan samalle tasolle kuin se on rehuteollisuuden kohdalla.

Toivon, että Saarioinen Oy:n pystyy ”puhdistamaan pöytänsä”, jotta kuluttajien luottamus yrityksen toimintaan palautuisi.

Kannustan kaikkia, joilla on järvenrantaelämään mahdollisuuksia, hankkimaa vesijuoksuvyöt ja harrastamaan vesijuoksua aktiivisesti ainakin heinä- sekä elokuussa! Muina kuukausina vesijuoksua voi vallan mainiosti harrastaa uimahalleissa.

Kannustan kehyskuntien kokoomus- sekä demaripäättäjiä puhaltamaan samaan hiileen Keskustan kanssa, jotta pystymme yhdessä torppaamaan neuvostohenkisen kuntauudistuksen.

Suosittelen Virun KGB:n museossa käyntiä erääksi ohjelmanumeroksi Tallinnan-matkalle. Museokäynnin aikana tulee selville asioita, joka nykypäivänä naurattavat, mutta eipä naurattanut Viron miehitysaikana.

”…olisiko järkevämpää käyttää johtokuntalaisten valintaperusteena esimerkiksi ammattitaitoa kyseisen toiminnan alalla?”

Totean yhteenvetona, että Sulkavuoren YVA:aan sisältyvien lukuisten puutteellisuuksien vuoksi se ei luo mahdollisuuksia jatkopäätöksille ja on siten laadittava uudestaan mm. niillä perusteilla, joita tässä mielipiteessä on esitetty.

H4

H5

H6

sisäiset linkit

ulkoiset linkit